Kansalisia vähemistöjä ja vähemistökieliä

Tässä saatat lukea vähemistöitten oikeuksista sekä kunnan velvolisuuesta suojata ja eistää kansalisten vähemistöitten kulttuuria ja kieltä.

Kansaliset vähemistöt

Viis kansalista vähemistöä ja viis kieltä

Ruottila on viis kansalista vähemistöä ja niitten viis eri vähemistökieltä:

  • saamelaisia ja saame
  • ruottinsuomalaisia ja suomi
  • tornionlaaksolaisia ja meänkieli
  • romanilaisia ja romani chib
  • juutalaisia ja jiddish

Tähhään sulla on oikeus

Ruottin vähemistöpulitiikan päämäärä on ette suojata kansalisia vähemistöjä ja tueta histuurialisia vähemistökieliä ette niitä mennee pittää elävänä. Lasten kulttuurista identtiteetin kehitystä ja oman vähemistökielen käyttöä pittää erikoisesti eistää. Sulla joka olet osa kansalisesta vähemistöstä on oikeus:

  • informasjuunhiin sinun oikeuvesta käyttää vähemistökieltä
  • informasjuunia sinun kielelä sinun oikeuksista.
  • vaikutusvaltaa ja dialookia kunnan kans kysymyksissä jokka koskevat sinua, sinun kieltä ja sinun kulttuuria

Lue lissää kansalisten vähemistöitten ja vähemistökielitten laista.

Lue laki kokonaisuuessa valtiopäivän kotisivula.

Erikoisia oikeuksia Gävlen kunnan suomenkielisille

Gävlen kunta on suomen hallintoalue. Se merkittee ette sulla, joka puhut suomea, on erikoisia oikeuksia, kun ette käyttää suomea sinun kontaktissa kunnan kans. Joku esimerkki siittä minkälaista suomenkielistä palvelua met tarjoama:

Lue lissää suomen hallintoalueesta, meän suomenkielisen palveluksesta ja sinun oikeuksista suomenkielisenä.

Romanilaista inttekrasjuunia

Vähemistöpulitiikan vahvistuksena valtio on 2012 päättäny yhestä kahenkymmen vuen suunitelman romanilaisten inttekrasjuunhiin. Ylikattava stratesjiin päämärä on ette sillä romanilaisela, joka täyttää 20 vuotta 2032, on samanvertaset elämän maholisuuet kun ei-romanilaisela. Kunta pittää toiminassa varmistaa romanilaisten oikeuven käytettävyyen.

Flakupäiviä

Yks malli tehhä näköseks ja eistää kansalisia vähemistöjä ja heitten kulttuuria on ette kunta nostaa vähemistöitten flakuja kansalispäivinä ja tietyilä juhlapäivinä. Sie saatat nähhä flaut nostettuna Rådhustorgetila.

  • 6 helmikuu met nostama saamelaisten flakua koska se on saamelaisten kansalispäivä ja Saamekansan päivä. Päivä juhlithaan ensi saamelaisten maakuntakokouksen muistoksi Trondheimissä 1917.
  • 24 helmikuu nostama ruottinsuomalaisten flakua ruottinsuomalaisten päivänä. Päivä valithiin koska se oli Carl-Axel Gottlundin (1796–1875) syntymäpäivä. Hän oli suomalainen kansakulttuurintutkija ja kulttuuripulitiikkeri joka teki muun muassa tutkimusmatkoja Värmlandin suomalaismethiin.
  • 8 huhtikuu on romanitten kansalispäivä ja met nostama romalaisten flakua. Päivä juhlithaan ensi romanilaisten kongressin muistoksi Londonissa 1971.
  • 15 heinäkuu met met nostama Tornionlaakson flakua torniolaaksolaisten päivänä. Päivän aikana torniolaaksolaiset juhlivat kaipua kotia, juurhiin, paikhaan ja perheesheen.
  • 6 joulukuu on Suomen ittenäisyyspäivä ja sillon nostama Suomen flakua.

Vähemistökielten työn päämääriä ja suuntaviivoja

Kaikila Ruottin kunnila pittää olla päämärä ja suuntaviivoja heän vähemistöpuliittisessa työssään. Gävlessä on kansalisten vähemistöitten työ osana kunnan työstä sosiaalisesta kestävyyestä. Tässä sie löyät kunnan sosiaaliset kestävyysohjelmat.